Elettiin 90-luvun alkua. Oulun VTT:n tutkijat Esko Herrala, Jukka Okkonen ja Timo Hyvärinen tutkivat keinoja soveltaa tietoliikennetekniikassa kehitettyjä holografisia optisia komponentteja teollisuuden mittauksiin. Vajaat neljännesvuosisata myöhemmin kaikki kolme ovat omistajina yrityksessä, jonka laitteet tekevät näkymättömän näkyväksi. Niillä voi kuvata esimerkiksi mineraaleja kairasydämistä tai sokeripitoisuutta omenasta. Ja tämä on vasta alkua.
Herrala kertoo, kuinka VTT:llä alkunsa saanut optisiin mittalaitteisiin keskittynyt tutkimus johti nopeasti haluun hyödyntää saatuja tuloksia spektrometrissä, valon spektrejä havaitsevassa laitteessa. Herrala, Okkonen ja Hyvärinen yhdistivät ajatuksensa, ja idea lähti kunnolla lentoon. Viimeisen sysäyksen antoi NASAlta Suomeen vaihtotutkijaksi tullut John Bolton vuonna 1991. Hän uskoi ensimmäisenä, että Suomessa on sekä optiikan, elektroniikan että optomekaniikan kehitystaso niin korkealla, että uudenlainen kaukokartoituslaite voitaisiin kehittää juuri täällä.
Specimin kasvu on ollut alusta lähtien Herralan sanoin ”tappavan tasaista”. Liikevaihdossa puhutaan 10-20 %:n noususta vuosittain. Ulkopuolisten pääomasijoittajien avulla kasvuvauhti olisi varmasti ollut tätäkin nopeampaa. Perustajat ovat kuitenkin halunneet pitää ohjat kokonaan omissa käsissään, ja kasvu on saatu aikaan yrityksen omalla tulorahoituksella.
Specimin markkinat ovat vahvasti maailmalla, vain muutama prosentti tuotteista myydään kotimaahan. Vientitoimintaa on ainakin neljässäkymmenessä eri maassa, ja tälläkin hetkellä koulutetaan uusia edustajia 12 maassa. Mekaniikkasuunnittelija Jarkko Puusaari konkretisoi toiminnan laajuutta seuraavasti: ”Minun suunnittelemaani tavaraa on käytetty joka mantereella Etelämannerta myöten”.
Miljoonien taulupaljastus
Yksi erikoisimmista Specimissä sattuneista tilanteista on tiettävästi Suomen ainoan aidon Claude Monet’n taulun paljastuminen. Jyväskylän yliopistossa oli meneillään vanhan taiteen tutkimusprojekti. Siihen liittyen eräälle taululle tehtiin infrapunakuvaus Specimin spektrometrillä, ja maalikerrosten alta löytyi täysin yllättäen Claude Monet`n signeeraus. Aitouden varmistamisen jälkeen teoksen arvo hyppäsi muutamasta kymmenestä tuhannesta miljooniin euroihin
Tavallisimmin optisen kuvauksen kohteeksi pääsevät kuitenkin maanläheisemmät kohteet. Rypäleen kypsyys, perunan tärkkelyspitoisuus, kasvitaudit ja maa-aineksen erilaiset pitoisuudet ovat asioita, joita voidaan selvittää Specimin laitteilla perinteisiä menetelmiä tarkemmin, nopeammin ja edullisemmin. Ilmakuvauksilla saadaan selville esimerkiksi tarvitseeko pelto lannoitteita, onko vesistössä epäpuhtauksia tai mihin kaivuu tulee keskittää kaivoksilla.
Data hallintaan
Specimissä tehdään 13 hengen suunnittelutiimissä niin mekaniikka-, optiikka-, elektroniikka- kuin softasuunnitteluakin. Kun mittakaavana on valon aallonpituus, mittatarkkuuden on oltava aivan omaa luokkaansa. Laitteet kootaan lasista ja metallista, jotka yleisesti mielletään kovaksi, mutta ovat itse asiassa tässä mittakaavassa hyytelömäisiä. Siksi niissäkin tapahtuu lämpötilan vaihtelun vaikutuksesta muutoksia, jotka pitää eliminoida mikrometrien tarkkuudella.
Viime aikoina on satsattu suunnitteluosaston tuottaman dokumentaation hallintaan. Vajaa kuukausi ennen haastattelua Specimissä oli otettu käyttöön SOLIDWORKS PDM Professional. Sen avulla vältetään tupladokumentit, tarvittavat PDF:t saadaan jo palaverien aikana kyseisen projektin alle ja tuotanto pääsee ajantasaisiin 3D-malleihin käsiksi. Jukka Leinosen mukaan käyttöönotto on mennyt mutkattomasti ja vaatii enää vain pientä viilausta. SOLIDWORKS on työkaluna tuttu. Sitä käytetään Specimissä laajasti mekaniikka- ja sähkösuunnittelun eri vaiheissa. Runsas vuosi sitten yritykseen hankittiin SOLIDWORKS Electrical.
Ei ainoastaan rahasta
Esko Herralan kertoessa yrityksestään rivien välistä voi nopeasti lukea, ettei viivan alle jäävä voitto ole suinkaan ainoa eteenpäin vievä voima Specimissä. Ympäristön suojelemiseksi tehdyt ja luonnonvaroja säästävät toimenpiteet nousevat usein Herralan puheissa esiin: ”Meidän laitteilla kartoitettiin esimerkiksi vuoden 2010 Meksikonlahden öljyvuotoa. Öljylautta laskeutui osaksi pinnan alle, mutta ei päässyt meiltä piiloon.”
Herralan toiveena on, että mahdollisimman moni pääsisi hyötymään Specimin teknologiasta: ”Emme pyri yksittäisiin erikoistuotteisiin vaikka toki niitäkin teemme paljon. Näemme paremminkin, että kyseessä on arjen instrumentti, jota ammattilaiset voivat käyttää prosessien tehostamiseksi. Se johtaa tulevaisuudessa esimerkiksi ruoantuotannon kehittymiseen, teollisuuden pienempään energiantarpeeseen, vähäisempään hävikkiin ja turvallisempaan ympäristöön”, Herrala visioi.
Artikkeli julkaistiin kokonaisuudessaan Solidi asiakaslehdessä 12 vuonna 2015.
